Tavoitteena viihtyisä, asukkaiden näköinen kaupunki

02.07.2021

Miten rakennetaan kaupunki, joka vastaa asukkaiden toiveisiin? Tähän kysymykseen pyrimme vastaamaan vehreällä tilanjakajalla, joka on tutkimus- ja kehitystiimin tuorein innovaatio. Malminkartanoon nouseva viherrakenne on toinen vehreiden kaupunkitilojen kokeiluista, jotka toteutetaan osana Forum Viriumin Fiksu Kaupunki - Helsinki Innovation Districts -hanketta.

Tutkimus hulevesien hallinnasta edistää kestävää kaupungistumista

01.07.2021

Valtoimenaan kaduilla virtaava sade- ja sulamisvesi hankaloittaa kaupungin toimintaa. Suodattamaton hulevesi kuormittaa myös ympäristöä, koska katujen lika ja haitta-aineet kulkeutuvat sen mukana. Luonnonmukaiset huleveden hallinnan ratkaisut ovat olennainen osa tulevaisuuden kaupunkia, mutta ratkaisujen kehittäminen ei onnistu ilman asiantuntevaa tutkimusta.

Viherrakentaminen hillitsee kaupunkien ympäristöongelmia

26.05.2021

Kaupunkien tuottamat kasvihuonekaasupäästöt kiihdyttävät ilmastonmuutosta ja heikentävät asukkaiden hyvinvointia. Kestävässä kaupunkikehityksessä on haasteensa, mutta hiilineutraalin kaupungin ainekset ovat jo käden ulottuvilla. Tutkijamme Long Xie kertoo, millaisen mahdollisuuden viherrakentaminen tarjoaa kaupunkien kehitykselle.

Yrityksillä on mahdollisuus sekä vastuu ylläpitää luonnon monimuotoisuutta

01.03.2021

Yritykset ovat saaneet luonnolta paljon ja takaisinmaksun aika on käsillä. Luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittävin yhteiskunnallinen kehityskulku on ollut kulutuksen lisääntyminen. Nyt on aika herätä todellisuuteen, jossa yritysten vastuunkantoa tarvitaan. Kiertotaloutta noudattaen tuotetut tavarat ja palvelut sekä ekologisuuden vaatiminen yhteistyökumppaneilta ja muilta toimijoilta ovat jäävuoren huippu keinoista, joilla yritykset voivat lisätä vaikuttavuuttaan luontoarvojen vaalijana. Kun työtä tehdään yhdessä ja aidolla panoksella, yrityksillä on potentiaalia taklata käsillä oleva biodiversiteettikatastrofi. 

Viherratkaisujen taustalla pitkä tutkimus- ja kehitystyö

11.02.2021

Vuoden 2020 aikana Espoon Keraan rakennettiin kaupunkikeidas, jossa kokeiltiin kaupunkiasumista uudistavia viherratkaisuja. Kaupunkikeitaalla yhdistyivät tieteellinen tutkimus ja asukkaiden osallistaminen. Tuloksena rakentui kaunis tila kaupunkiviljelylle ja tutkimus- ja kehitystyötä varten saatiin arvokasta tietoa. Mitä kaupunkikeitaalla oikein testattiin?

Voiko viherseinän avulla suodattaa mikromuoveja hulevedestä?

04.01.2021

InnoGreen selvittää parhaillaan, miten tehokkaasti hulevettä voidaan suodattaa puhtaaksi mikromuoveista viherseinän avulla. Tutkimusta varten Helsingin Konalaan on pystytetty modulaarinen viherseinä, johon ohjataan Kehä I:ltä valuvat hulevedet. Tutkimus on yksi Itämerihaasteen nopeista kokeiluista.

Kaupunkiviljely yhdistää – InnoGreenin hankeuutisia

20.11.2020

Yhteisöllistä vertikaaliviljelyä -projektin kokeilu sijaitsee Espoon Kerassa. Kestävämpiä ja yhteisöllisempiä kaupunkiasumisen mahdollisuuksia kartoittavan projektin tavoitteena oli luoda tila, jossa alueen asukkaat pääsevät työntämään sormensa multaan ja viettämään aikaa yhdessä. Espoon kaupungin Kestävä Kaupunki -kokeiluihin kuuluvan projektin viljelijät löydettiin Kera-kollektiivin kautta. Projekti on tähän mennessä ollut satoisa niin InnoGreenille kuin myös viljelijöillekin.

Mikromuovien päätymistä Itämereen pyritään estämään viherseinän avulla

29.09.2020

Viherratkaisut saattavat tulevaisuudessa nousta merkittävään rooliin mikromuovin torjunnassa ja Itämeren suojelussa. Itämerihaasteen pilottiprojektin aikana testataan, voidaanko viherseinien avulla kerätä hulevedessä esiintyvää mikromuovia talteen tehokkaasti ja estää sen pääsyä vesistöihin.

Itämerihaasteessa tutkitaan, voiko viherseinä estää mikromuovin kulkeutumista vesistöihin

29.05.2020

Suomen suurin yksittäinen mikromuovin lähde on tieliikenne, joka jo pelkästä ajoneuvojen renkaiden kulumisesta tuottaa vuosittain 5000–10 000 tonnia mikromuovipäästöjä. Mikromuovia kulkeutuu Itämereen huleveden, eli viemäreihin johdettavan sade- ja sulamisveden mukana. Viemäristön kautta mikromuovi päätyy lopulta kuormittamaan vesistöjä, kuten Itämerta. Kesällä alkavassa testauksessa tutkimme ulkoviherseinän toimivuutta mikromuovin keräämisessä hulevedestä. Testaus on osa Helsingin ja Turun kaupunkien yhdessä koordinoimaa Itämerihaastetta.

Huleveden ohjaus hyötykäyttöön

30.04.2020

Kuvittele hetkeksi, miltä näyttää, kun sataa. Vesi valuu tietä pitkin viemäriin. Tien ja istutusalueen välissä on korkea kiveys, jotta vesi ei valu istutuksille, vaan lyhyintä reittiä viemäriin. Vesi huuhtoo mukanaan epäpuhtauksia ja päätyy lopulta saastuttamaan sekä rehevöittämään vesistöjä.

Virtuaalivehreä – kurkista tulevaisuuden vihreään Kalasatamaan

07.11.2019

Urbaanissa Kalasatamassa vihertää: Virtuaalivehreä-hanke tuo uusia työkaluja vihreän infran kaavoittamisen tueksi. Uudenmaanliiton rahoittamassa yhteishankkeessa ovat mukana kaupungin innovaatioyhtiö Forum Virum Helsinki, Helsingin kaupunkiympäristön toimialaan lukeutuva Kalasataman aluerakennushanke ja kaavoitus, sekä yrityspartnerit WSP ja InnoGreen. Tavoitteena on laatia Kalasataman pohjoisille alueille kaava, joka ennakoi uusia, innovatiivisia vihreän infrastruktuurin ratkaisuja. Virtuaalivehreän opit ja suunnittelukäytännöt ovat hyödynnettävissä Kalasataman ohella myös muille uusille rakentuville alueille Helsingissä. 

Sadepuutarha vastaa hulevesihaasteeseen

23.04.2018

“Kaupungistuminen muuttaa ympäristöä merkittävästi. Maankäytön muuttuessa tiheä asutus, liikenteen lisääntyminen ja teollisen toiminnan kasvu muuttavat ympäristöä vaikuttaen myös virtavesien, kuten purojen ja jokien tilaan. Rakentamisen aiheuttama merkittävin muutos vedenkierron kannalta on sade- ja sulamisvesien aikaisen pintavalunnan eli hulevesien määrän merkittävä kasvu. Ilmiön ääripäihin liittyvät ongelmat, kuten tulvat ja pohjaveden pinnan lasku voivat aiheuttaa merkittäviä ongelmia kaupunkirakenteille. Muutosten taustalla on päällystettyjen pintojen kuten asfalttialueiden kasvu, mikä heikentää sadeveden imeytymistä maaperään pakottaen sen virtaamaan pintoja pitkin.”

Kukkiva keto keskellä asfalttiviidakkoa — Kalasataman Sadepuutarha on nyt valmis

17.07.2017

Fiksu Kalasatama -hankkeen puitteissa rakennettu sadepuutarha komeilee nyt valmiina Kalasataman peruskoulun pihalla. “Haluaisimme, että kalasatamalaisilla olisi sellainen fiilis, että tämä on meidän kaikkien yhteinen sadepuutarhamme”, kertoo yksi projektin vetäjistä, puutarhavelho Mats Wikström.

Istutustöitä ja perhosia — Kalasataman Sadepuutarhan rakennus etenee

07.06.2017

Sadepuutarha nousee hurjaa vauhtia Helsingin Kalasatamaan Fiksu Kalasatama -hankkeen puitteissa. Tässä blogissa teemme katsauksen projektin tilaan sekä kerromme, miten sadepuutarha toimii ja miksi se on erityisen toimiva ratkaisu kaupunkiolosuhteissa.

Kasviterraario — pala sademetsää

27.03.2017

Kaltaisillemme kasvi-intoilijoille ei riitä ruukku toimiston nurkassa. Halusimme, että myös pohjoismaisen kalseassa ympäristössä voisi olla ripaus eksotiikkaa ja sademetsän monimuotoisuutta. Syntyi kasviterraario — palanen Amazonin mystiikkaa jokaiseen sisätilaan sopivassa paketissa.

Tervetuloa luonto — ilmastopositiivinen Kaupunkikeidas Kalasatamaan

27.02.2017

Ihminen tarvitsee ympärilleen luontoa tunteakseen olonsa terveeksi ja ollakseen onnellinen. Tämä pitää yhtä lailla paikkansa niin sisällä kuin ulkonakin. Olemme tänä keväänä mukana Fiksu Kalasatama -hankkeen nopeiden kokeilujen ohjelmassa, ja sen myötä rakennamme Helsinkiin, Kalasataman kaupunginosaan kukoistavan Kaupunkikeitaan: sadepuutarhan, jonka jokainen osa kerää ja palauttaa sadevettä luontoon.

Parempi akustiikka luonnollisesti — Case Kulttuuritalo

15.08.2016

Alvar Aallon suunnitteleman Helsingin Kulttuuritalon suurten neuvottelutilojen vihersisustuksen suunnittelu lähti selkeästä tilallisesta tarpeesta: suuret tilat kaipasivat parempaa akustiikkaa sekä ilmettä. Itse Aallonkin intohimona olivat luonto ja kasvit. Akustiikkaa parantamaan valittiin luonnollinen ja helppohoitoinen sammal.