Viherratkaisujen taustalla pitkä tutkimus- ja kehitystyö

Vuoden 2020 aikana Espoon Keraan rakennettiin kaupunkikeidas, jossa kokeiltiin kaupunkiasumista uudistavia viherratkaisuja. Kaupunkikeitaalla yhdistyivät tieteellinen tutkimus ja asukkaiden osallistaminen. Tuloksena rakentui kaunis tila kaupunkiviljelylle ja tutkimus- ja kehitystyötä varten saatiin arvokasta tietoa. Mitä kaupunkikeitaalla oikein testattiin?

Kesäkuussa Keran halleilla kävi kuhina, kun S-ryhmän tontilla aloitettiin kaupunkiasumista uudistavien viherratkaisujen testaaminen. Tavoitteena oli löytää uusia tapoja viljellä kaupunkiympräistössä sekä testata, miten viherratkaisujen avulla voidaan hallita hulevettä. Halleille rakennettiin kaupunkiviljelyrakenteiden koeajoa varten eri tavoin toteutettuja viljelypalstoja sekä useampi ulkoviherseinä, joiden avulla kaupunkilaiset pystyivät kasvattamaan todellista lähiruokaa. Kaupunkikeitaan oheen pystytetyillä kasvilavoilla puolestaan pyrittin selvittämään, miten viherratkaisut ja huleveden suodattaminen voitaisiin yhdistää mahdollisimman tehokkaasti.

Tutkimus viherratkaisujen takana

Huolellinen pohjatyö on tärkeä osa uusien viherratkaisujen luomista. Keran kaltaisten käytännön kokeilujen merkitys on suuri, kun tavoitteena on innovoida laajaan käyttöön soveltuva ratkaisu. Kerassa kasvilaatikoihin simuloitiin erilaisia variaatioita ulkokasviseinien moduuleista, joiden avulla testattiin, miten eri tekijät vaikuttavat rakenteen läpi ohjatun huleveden määrään ja laatuun.

Tutkimuksesta selvinneitä tuloksia hyödynnetään InnoGreenin tuotekehityksessä. ”Tulokset auttavat meitä kehittämään tuotteitamme niin, että ne aidosti edistävät kestävää elämäntapaa ja palvelevat kaupunkilaisten tarpeita”, sanoo Mikko Sonninen, Tutkimus- ja kehitystiimin vetäjä. Parhaillaan suunnitteilla on erityinen hulevettä hyödyntävä viherrakenne, joka uudistaa kaupunkisuunnittelua ekologisesti ja taloudellisesti kestävämpään suuntaan. 

”Tutkimuspaikan kokeilut ovat tulevaisuuden kaupunkiympäristön kannalta kiinnostavia.”

Kohti tulevaisuuden kaupunkiympäristöä

Yhteisöllistä vertikaaliviljelyä -projektin yhteistyökumppanin Espoon kaupungin kannalta korostuvat projektin sosiaaliset ja ekologiset hyödyt, mutta tutkimustyön tulokset herättävät mielenkiintoa myös kaupungin puolella.

”Tutkimuspaikan kokeilut ovat tulevaisuuden kaupunkiympäristön kannalta kiinnostavia. Esimerkiksi hulevettä hyödyntävillä ulkoviherseinillä on potentiaalia taloyhtiöitä ajatellen”, toteaa Espoon kaupungin kestävän kehityksen asiantuntija Mia Johansson.