Tulevaisuuden kasviseinä rakennetaan purkumateriaaleista

Otaniemeen rakentui kuluneena kesänä aivan uudenlainen kasviseinä, jonka lähes kaikki materiaalit ovat kierrätettyjä, kasvualustaa myöten. Tämä Aalto-yliopiston Väre-kampuksen tuntumaan rakennettu Biodiversiteettiseinäke on useiden tahojen yhteistyöprojekti, jonka tavoitteena on kehittää urbaania kasvillisuutta kiertotalouden mukaiseksi. Projektin toteuttivat InnoGreen, Kekkilä-BVB ja Spolia design osana Espoon kaupungin Kestävän tulevaisuuden kaupunginosat -ohjelmaa.

“Hyvinvoiva ja monipuolinen kasvillisuus on välttämättömyys kaupunkien kestävyyden kannalta, mutta se tulisi pystyä toteuttamaan planetaaristen rajojen puitteissa”, toteaa InnoGreenin tutkimus- ja kehitysjohtaja Mikko Sonninen. Kaupunkiluonnon monimuotoisuus tukee kaupunkilaisten ja ympäristön hyvinvointia sekä lieventää useita ilmastonmuutoksen negatiivisia vaikutuksia, kuten lämpösaarekeilmiötä. Uusien viheralueiden rakentaminen ja viherkalusteiden tuottaminen kuitenkin vapauttaa kasvihuonekaasupäästöjä ilmakehään ja lisää luonnonvarojen kulutusta. Projektin osapuolet päättivät tarttua tähän pulmaan kehittämällä kasviseinän, jossa kaikki mahdolliset materiaalit ovat kierrätettyjä.

“Onnistuimme tavoitteessa mainiosti. Lopulta ainoat osat, joissa emme voineet hyödyntää kierrätettyjä komponentteja, olivat kasteluletkut ja kasvualustan biohiili. Molemmat näistäkin komponenteista voidaan kuitenkin uudelleenkäyttää, kun niitä ei enää tarvita tässä rakenteessa”, Sonninen toteaa. Rakenteen modulaariset rakennuspalikat valmistettiin puretuista rakennuksista pelastetuista julkisivupaneeleista ja tukirakenne kierrätyspuusta. Kasvualustan pohjana toimi Otaniemen kevyenliikenteen työmaalta kerätty maa-aines, jota ravittiin Espoon kaupunginpuutarhan kompostilla ja biohiilellä. Materiaaleissa suosittiin myös paikallisuutta. “Halusimme, että seinäke antaa uuden elämän materiaaleille ja maa-ainekselle, jolle ei muuten ole suoraa käyttötarkoitusta”, Sonninen täydentää.

Materiaalitehokkuuden lisäksi rakenteen suunnittelua ohjasi pyrkimys muovautuvuuteen. Biodiversiteettiseinäkkeestä luotiin modulaarinen rakenne, joka voidaan notkeasti yhdistää haastaviinkiin kaupunkitiloihin, selviää ympärivuotisessa käytössä, ja voidaan myös uudelleenkäyttää erilaisissa sijainneissa. “Tulevaisuudessa seinäkettä olisi kiinnostavaa kokeilla erilaisilla kasvillisuusratkaisuilla, tiiviimmissä sijainneissa, tai vaikka isommassa mittakaavassa. Kasvimoduulien yhdistäminen osaksi penkkirakennetta tai kasvilavaa voisi myös avata uusia mahdollisuuksia yhteisöllisten tilojen luomiseen”, Sonninen suunnittelee.

Biodiversiteettiseinäke-projekti toteutettiin vuonna 2025, osana EU:n osarahoittamaa Espoon kaupungin Kestävän tulevaisuuden kaupunginosat -kokeiluohjelmaa. Sen tavoitteena on vauhdittaa kaupunginosien kestävää kehitystä, tarjota mahdollisuuksia kestävien ratkaisujen kokeiluun sekä tuoda näkyvyyttä uusille vastuullisille palveluille ja tuotteille. Kokeiluohjelmassa kehitetään muun muassa kaupunkiympäristöön soveltuvia viherrakenteita sekä keinoja lisätä luonnonlukutaitoa ja luontokosketusta.