Ulkoviherseinät tiivistyvien kaupunkien ratkaisuna
Suomalaiset kaupungit tiivistyvät, ja samalla tarve lisätä vihreyttä, tukea luonnon monimuotoisuutta ja löytää kestäviä ratkaisuja kasvaa. Kun maapinta-alaa ei ole rajattomasti käytettävissä, katse kääntyy rakennusten julkisivuihin. Ulkoviherseinät tarjoavat mahdollisuuden tuoda vihreyttä sinne, missä perinteiselle viherrakentamiselle ei ole tilaa.
Ulkoviherseinä voi hyödyntää hulevettä
Turun Teknologiakiinteistöjen julkisivuun valmistui keväällä 2025 Suomen suurin ulkoviherseinä, joka hyödyntää kastelussa hulevettä. Ulkoviherseinä toteutettiin pilottihankkeena ja se sai seinän lanseerauksen yhteydessä nimen Vertical Garden. Pilottihanke vahvisti sen, että ulkoviherseinät voivat soveltua myös Suomen vaihteleviin ja paikoin ankariinkin olosuhteisiin, kun suunnittelutyö tehdään yhteistyössä kasvit, ympäristö ja tila huomioden. Vuodenaikojen vaihtelu, rakenteelliset vaatimukset ja huollettavuus korostuvat tavalla, jota ei voi täysin ennakoida ilman käytännön kokemusta.
InnoGreenin kehitysjohtaja Mikko Sonninen kuvaa pilottia ennen kaikkea oppimisprosessiksi. Ensimmäinen toteutus tuo aina esiin yksityiskohtia, joita seuraavissa hankkeissa voidaan jo ratkaista selkeämmin ja sujuvammin. Kokemus auttaa ymmärtämään, miten rakenteet, tekniikka ja käyttöympäristö kytkeytyvät toisiinsa.
Ulkoviherseinä on kokonaisuus, jossa suunnittelu, tekniset ratkaisut ja huolto muodostavat toimivan järjestelmän. Kun nämä huomioidaan jo varhaisessa vaiheessa, on julkisivun vihreys pitkäikäinen osa rakennusta.
Julkisivut kaupunkivihreyden mahdollistajina
Kaupungeissa on valtavasti pinta-alaa, joka on tähän asti jäänyt viherrakentamisen ulkopuolelle. Seinäpinta-alaa on enemmän kuin kattopinta-alaa, ja silti se on yksi vähiten hyödynnetyistä pinnoista kaupunkiluonnon näkökulmasta.
Ulkoviherseinät tarjoavat mahdollisuuden lisätä vihreyttä siellä, missä perinteinen viherrakentaminen ei ole tiiviisti rakennetussa kaupunkiympäristössä mahdollista. Ulkoviherseinät voivat tukea hulevesien hallintaa, parantaa rakennusten mikroilmastoa ja luoda elinympäristöjä kasveille ja pieneliöille. Ulkoviherseinät tarjoavat myös ihmisille ihmeteltävää ja rakenteisiin on mahdollista integroida esimerkiksi terasseja ja muita suojaisia hengähdyspaikkoja.
Kaupungeille ulkoviherseinät tuovat uuden keinovalikoiman vihreän infran kehittämiseen ilman lisätilan tarvetta. Kiinteistönomistajille se tarjoaa mahdollisuuden ottaa julkisivut aktiiviseen käyttöön osana kestävää ja tulevaisuuteen katsovaa kehitystyötä. Ulkoviherseinä on myös erinomainen tapa brändätä kiinteistöä ja tehdä siitä houkutteleva niin työntekijöille kuin vieraillekin.
Ulkoviherseinät ovat osa laajempaa muutosta myös pohjoisissa kaupungeissa.
Äkkiseltään voisi kuvitella, että ulkoviherseinä syntyy, kun kasvit vain istutetaan päällekkäin asetettuihin istutuslaatikoihin. Todellisuudessa kestävästi toteutettu viherseinä vaatii paljon tietotaitoa sekä käytännön kokemusta. Verrattuna Etelä-Eurooppalaisiin viherseiniin, ovat vaatimukset ulkoviherseinän rakenteelle, kastelulle, kasvualustalle sekä kasvivalinnoille Pohjoismaissa hyvin erilaiset.
Ilmasto määrittelee hyvin paljon, millaiset kasvit ulkoviherseinässä viihtyvät. Kun istutuksissa yhdistetään yksi- ja monivuotisia kasveja, ulkoviherseinät tarjoavat monipuolista ravintoa pölyttäjille sekä vaihtelevaa ihmeteltävää myös ihmisille. Monivuotisten, köynnösmäisten kasvien kasvaessa ulkoviherseinä muuttaa vuosi vuodelta muotoaan entistä vehreämmäksi.
Säiden ääri-ilmiöiden, kuten erittäin kuumien kesien, yleistyessä, voi ulkoviherseinä tarjota paljon kaivattua viilennystä ja varjoa. Toisaalta rakenteen on oltava vankka ja huolella suunniteltu, jotta se kestää sekä kasvualustan, kasvien että talven myötä tulevan paksun lumipeitteen painon. Kestävästi suunniteltu ulkoviherseinä hyödyntää alueen hulevettä kastelussaan. Sateisen kauden vedet säilötään kesäkuumien varalle, jolloin juomakelpoista vettä säästyy ja viemärikuormitus vähenee.
“Viherseinien mahdollisuuksiin kaupunkiympäristön vehreyttäjinä ja ekosysteemipalveluiden tuottajana ollaan vasta tutustumassa globaalisti,” Sonninen kertoo, ”Viherseinien laajempaa käyttöönottoa varten tullaan tarvitsemaan uusia inspiroivia kohteita, lisätutkimusta ja laajemmin esimerkiksi työtä standardisoinnin osalta.”
Lue lisää Vertical Gardenista täältä.
Mukana Vertical Garden -projektissa olivat InnoGreenin ja Turun Teknologiakiinteistöjen lisäksi arkkitehti Joonas Parviainen ja Studio MANA, rakennesuunnittelija Asko Keronen, LVI-suunnittelija Tero Lind ja TopCon Oy ja Rakennustoimisto Lundén Oy.
Lue myös
Viihtyisyyttä, brändiarvoa ja tuottavuutta – viherseinän todellinen hyöty
Viherseinät ovat vakiintuneet osaksi modernia tilasuunnittelua. Ne vahvistavat tilan tunnelmaa, ylläpitävät luontoyhteyttä, parantavat käyttäjäkokemusta ja vaikuttavat suoraan siihen, miten ihmiset viihtyvät ja toimivat eri ympäristöissä. Kun viherseinä suunnitellaan tilan olosuhteiden ja käyttötarkoituksen mukaan, se tukee työn sujuvuutta, asiakaskokemusta ja tilan vetovoimaa jokaisena päivänä.
Tulevaisuuden kasviseinä rakennetaan purkumateriaaleista
Kesällä 2025 pilotoitu Biodiversiteettiseinäke hyödyntää rakennuksista purettuja julkisivupaneeleja ja työmaalta pelastettua maa-ainesta.
Kun halvin ei ole halvin – miten valita vihersisustus ja kasvihuolto kestävämmin
Vihersisustuksen hankinta voi äkkiseltään vaikuttaa helpolta hommalta. Mitkä kasvit valitaan ja mihin ne sijoitetaan? Mistä saamme kasvit halvalla? Halvin hinta voi houkuttaa, ja kilpailuttaminen onkin kannattavaa. Kun vihersisustusta tarkastellaan pitkän aikavälin investointina, voi halvin toteutus ja huolto tuoda yllättäviä lisäkustannuksia. Nyt kerromme, mistä laadukkaan ja kestävän vihersisustuksen hinta koostuu.