VIHREYDESTÄ HYVINVOINTIA
Kasvien avulla vehreämpiä, kestävämpiä ja hyvinvoivempia kaupunkeja.
Parempi elämänlaatu
Vähemmän stressiä, enemmän palautumista
Lisää luovuutta ja tuottavuutta
Viihtyisiä tiloja ja vahvempi luontoyhteys
Tulevaisuuden ratkaisuja
Hulevesien hallintaa kasvillisuudella
Viilentävää vehreyttä kaupunkiympäristöön
Kukkia ja luontokäytäviä pölyttäjille
Vihreys vaikuttaa hyvinvointiimme
Kasvit parantavat tilan esteettistä vetovoimaa, oli kyse sitten kodista,
työpaikasta tai kaupungista. Vehreät ympäristöt, kuten viheralueet tai kasvien läsnäolo
sisätiloissa, parantavat mielialaa ja ylläpitävät luontoyhteyttä. Kasvit lisäävät
tilojen viihtyisyyttä ja parantavat merkittävästi hyvinvointiamme vähentämällä stressiä
ja lisäämällä keskittymiskykyä ja tuottavuutta. (Bringslimark et al., 2007; Lohr et al., 1996)
Kasvien läsnäolo työtiloissa lisää työntekijöiden luovuutta ja keskittymiskykyä. Tämä johtaa
parempaan työtyytyväisyyteen ja vähäisempään työntekijöiden vaihtuvuuteen. Luonnonläheiset
ympäristöt luovat miellyttävän tunnelman, mikä kohentaa työntekijöiden mielialaa ja
motivaatiota sekä antaa asiakkaille positiivisen ensivaikutelman. Näin ollen vihersisustuksen
tuomat hyödyt näkyvät suoraan yrityksen toiminnassa ja tuloksissa.
Urbaani vihreys, kuten viherkasvit sisätiloissa tai kutsuva kausikasveissa
hehkuva sisäänkäynti voivat edistää myyntiä. Tutkimukset osoittavat, että asiakkaat
viihtyvät paremmin ja tuntevat olonsa rentoutuneemmaksi ympäristöissä, joissa on
kasveja ja luonnonelementtejä. Tämä lisää halukkuutta viipyä pidempään ja tutustua
laajemmin palvelu- tai tuotevalikoimaan, mikä voi johtaa suurempiin ostoksiin.
Vehreät ja houkuttelevat sisäänkäynnit ja ulkoalueet voivat lisätä kävijämääriä ja
pidentää asiakkaiden vierailuaikaa esimerkiksi kauppakeskuksissa. Lisäksi asiakkaat,
jotka kokevat myymälän tai kauppakeskuksen ympäristön miellyttäväksi ja rentouttavaksi,
palaavat todennäköisemmin uudelleen. Vehreys voi luoda positiivisia mielikuvia ja
parantaa sitoutumista brändiin. Hyvin hoidettu ja viihtyisä ympäristö viestii myös
yrityksen arvoista, mikä vahvistaa luottamusta sekä työntekijöiden että asiakkaiden
keskuudessa.
Lataa Minä Viihdyn -oppaamme!
Tutustu tarkemmin vihreyden hyötyihin ilmaisten oppaidemme avulla.
Osa 1: Työhyvinvoinnilla lisää tehoa arkeen:
Miksi työhyvinvointiin tulisi investoida
Mitä tarkoittaa työntekijäkokemus
Millainen vaikutus tilasuunnittelulla ja vihersisustuksella on työntekijöihin
Ensimmäiset 5 askelta kohti parempaa työviihtyvyyttä
Osa 2: Vihreydellä lisää myyntiä:
Miten hyvinvointi vaikuttaa yrityksesi tulokseen
Miten suunnittelet myyntiä tukevan tilan
Miten saat parhaimmat hyödyt vihersisustuksesta
Mikä merkitys viihtyisyydellä on ostokäyttäytymisessä
Lataa oppaat täyttämällä lomake!
Opas lähetetään antamaasi sähköpostiin. Täyttämällä lomakkeen hyväksyt InnoGreenin
tietojesi käsittelyn selosteemme mukaisesti.
Urbaani vihreys on yhteinen velvollisuus
Vehreät kaupunkiympäristöt eivät ole vain esteettisesti miellyttäviä;
ne ovat myös tärkeitä ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti.
Hyvin suunniteltu urbaani vihreys tarjoaa luonnollisia elinympäristöjä monille
lajeille, kuten linnuille ja pölyttäjille. Tämä tukee kaupunkibiodiversiteettiä
ja edistää ekosysteemien tasapainoa. Luonnon monimuotoisuus voi parantaa
viheralueiden kestävyyttä ja vähentää tarvetta kemiallisille torjunta-aineille
ja lannoitteille.
Kasvit myös sitovat hiilidioksidia ja muita ilmansaasteita, mikä parantaa
kaupunkien ilmanlaatua ja vähentää kasvihuonekaasujen määrää ilmakehässä.
Lisäksi modernit, ekologisesti suunnitellut viherratkaisut, kuten hulevettä
hyödyntävät viherseinät, voivat parantaa hulevesien hallintaa, mikä vähentää
tulvariskiä ja parantaa vesistöjen laatua. Hulevesien hallinta on erityisen
tärkeää kaupungeissa, joissa kovat pinnat estävät veden luonnollisen imeytymisen
maaperään. Kasvillisuus ja viheralueet voivat auttaa suodattamaan ja varastoimaan
sadevettä, mikä vähentää viemäriverkoston kuormitusta.
Viherratkaisujen avulla voidaan myös hillitä kaupunkien lämpösaarekeilmiötä.
Lämpösaarekeilmiö johtuu pääosin rakennusten, teiden ja muiden pintojen lämpöä
varastoivista ominaisuuksista, jotka nostavat kaupunkien lämpötilaa. Kasvillisuuden
lisääminen kaupunkialueille voi auttaa viilentämään ilmaa ja vähentämään
energiankulutusta, sillä viheralueet tarjoavat varjoa ja viilentävät ympäristöään
haihduttamalla vettä.
Yritykset, yhteisöt ja kaupungit, jotka investoivat vihreyteen, viestivät vahvasti
ympäristövastuustaan. Vehreät tilat, olivat ne sitten sisällä tai ulkona, ovat
näkyvä osoitus sitoutumisesta kestävään kehitykseen ja ympäristönsuojeluun.
Esimerkiksi yritykset, jotka hyödyntävät moderneja viherratkaisuja, kuten viherkattoja
ja hulevesiseiniä, voivat osaltaan vaikuttaa ympäristön kuormittamisen
vähentämiseen sekä edistää biodiversiteettiä kaupunkiympäristössä. Nämä viherratkaisut
eivät ainoastaan paranna ympäristön tilaa, vaan ne voivat myös tuoda taloudellisia
hyötyjä, kuten säästää energiaa ja juomakelpoista vettä. Lisäksi vihreät tilat voivat
lisätä kiinteistöjen arvoa ja houkutella uusia asiakkaita ja työntekijöitä, mikä
parantaa yritysten kilpailukykyä. Ulkotilat, joissa on miellyttäviä istuinalueita j
a varjoisia paikkoja, tarjoavat paikkoja kohtaamiseen ja rentoutumiseen, mikä parantaa
kokonaisvaltaista hyvinvointia ja tukee yhteisöllisyyttä urbaanissa ympäristössä.
Hulevesi
Hulevedellä tarkoitetaan sade- ja sulamisvesiä, jotka virtaavat kaduilta
viemäreihin. Hulevesi on ilmiö erityisesti kaupungeissa, joissa kovia pintoja on
runsaasti vettä imevien pintojen sijasta. Riippuen viemäriverkoston iästä, liittyvät
hulevedet joko jätevesiin tai niille on omat hulevesiverkostot, joilla pyritään
vähentämään jätevedenpuhdistamoiden kuormaa. Hulevesi ei ole ongelmaton ilmiö,
sillä veteen kertyy ainesta, kuten tiesuolaa, raskasmetalleja sekä mikromuovia.
Huleveden viemäristöön päätymiseen halutaan kiinnittää huomiota, koska osa aineksesta
päätyy puhdistuksesta huolimatta vesistöihin. Hulevedessä on kuitenkin valtavasti
potentiaalia hyötykäyttöön. Kasvien kastelussa se säästää vettä, vähentää
viemäristön kuormitusta ja estää vesistöjen saastumista.
Näytä lisää
Lämpösaarekeilmiö
Kaupunkien rakennukset, tiet ja muut kovat pinnat varastoivat lämpöä, mikä nostaa
kaupunkien lämpötilaa ympäröiviä maaseutualueita korkeammaksi. Tämä ilmiö tunnetaan
lämpösaarekeilmiönä ja se pahenee erityisesti helleaaltojen aikana. Kasvillisuus
kaupungeissa voi auttaa viilentämään ilmaa haihduttamalla vettä ja tarjoamalla
varjoa, mikä vähentää ilmastointikustannuksia. Viherkatot, puistot ja muut
viherratkaisut ovat tehokkaita keinoja lämpösaarekeilmiön vaikutusten
lieventämisessä. Lisäämällä vihreyttä kaupunkialueilla voidaan parantaa kaupunkien
asukkaiden elämänlaatua ja vähentää ilmastonmuutoksen vaikutuksia.
Näytä lisää
Kaupunkibiodiversiteetti
Kaupunkibiodiversiteetti tarkoittaa eri eliölajien monimuotoisuutta kaupunkialueilla,
kuten puistoissa, viherkatoilla ja muilla vihreillä alueilla. Monimuotoiset
viherratkaisut tarjoavat elinympäristöjä pölyttäjille, linnuille ja muille eläimille,
mikä tukee ekosysteemien tasapainoa. Kaupunkibiodiversiteetti parantaa myös kaupunkien
kestävyyttä vähentämällä kemikaalien tarvetta ja parantamalla hulevesien hallintaa.
Ekologisesti suunnitellut viherratkaisut lisäävät asukkaiden yhteyttä luontoon ja parantavat
heidän hyvinvointiaan. Kaupunkibiodiversiteetti on tärkeä osa kestävää kaupunkikehitystä
ja ympäristönsuojelua.
Näytä lisää
Lähteet
Berland, A., Shiflett, S. A., Shuster, W. D., Garmestani, A. S., Goddard, H. C., Herrmann, D.
L., & Hopton, M. E. (2017). The role of trees in urban stormwater management.
**Landscape and Urban Planning, 162**, 167-177.
Bianchini, F., & Hewage, K. (2012). How “green” are the green roofs? Lifecycle analysis of green roof materials. **Building and Environment, 48**, 57-65.
Bringslimark, T., Hartig, T., & Patil, G. G. (2007). Psychological benefits of indoor plants in workplaces: Putting experimental results into context. **HortScience, 42**(3), 581-587.
Elings, M. (2006). People-plant interaction: The physiological, psychological, and sociological effects of plants on people. In **Hassink, J., & Van Dijk, M. (Eds.), Farming for Health** (pp. 43-55). Springer.
Elmqvist, T., et al. (2013). Urbanization, Biodiversity and Ecosystem Services: Challenges and Opportunities. Springer.
Getter, K. L., & Rowe, D. B. (2006). The role of extensive green roofs in sustainable development. **HortScience, 41**(5), 1276-1285.
Hall, C., & Dickson, M. (2011). Economic, environmental, and health/well-being benefits associated with green industry products and services: A review. **Journal of Environmental Horticulture, 29**(2), 96-103.
Lohr, V. I., Pearson-Mims, C. H., & Goodwin, G. K. (1996). Interior plants may improve worker productivity and reduce stress in a windowless environment. **Journal of Environmental Horticulture, 14**(2), 97-100.
McDonald, R. I., Marcotullio, P. J., & Güneralp, B. (2013). Urbanization and global trends in biodiversity and ecosystem services. In **Elmqvist, T. et al. (Eds.), Urbanization, Biodiversity and Ecosystem Services: Challenges and Opportunities** (pp. 31-52). Springer.
Nowak, D. J., Crane, D. E., & Stevens, J. C. (2010). Air pollution removal by urban trees and shrubs in the United States. **Urban Forestry & Urban Greening, 4**(3-4), 115-123.
Ulrich, R. S. (1984). View through a window may influence recovery from surgery. **Science, 224**(4647), 420-421.
Wolf, K. L. (2005). Business district streetscapes, trees, and consumer response. **Journal of Forestry, 103**(8), 396-400.
Bianchini, F., & Hewage, K. (2012). How “green” are the green roofs? Lifecycle analysis of green roof materials. **Building and Environment, 48**, 57-65.
Bringslimark, T., Hartig, T., & Patil, G. G. (2007). Psychological benefits of indoor plants in workplaces: Putting experimental results into context. **HortScience, 42**(3), 581-587.
Elings, M. (2006). People-plant interaction: The physiological, psychological, and sociological effects of plants on people. In **Hassink, J., & Van Dijk, M. (Eds.), Farming for Health** (pp. 43-55). Springer.
Elmqvist, T., et al. (2013). Urbanization, Biodiversity and Ecosystem Services: Challenges and Opportunities. Springer.
Getter, K. L., & Rowe, D. B. (2006). The role of extensive green roofs in sustainable development. **HortScience, 41**(5), 1276-1285.
Hall, C., & Dickson, M. (2011). Economic, environmental, and health/well-being benefits associated with green industry products and services: A review. **Journal of Environmental Horticulture, 29**(2), 96-103.
Lohr, V. I., Pearson-Mims, C. H., & Goodwin, G. K. (1996). Interior plants may improve worker productivity and reduce stress in a windowless environment. **Journal of Environmental Horticulture, 14**(2), 97-100.
McDonald, R. I., Marcotullio, P. J., & Güneralp, B. (2013). Urbanization and global trends in biodiversity and ecosystem services. In **Elmqvist, T. et al. (Eds.), Urbanization, Biodiversity and Ecosystem Services: Challenges and Opportunities** (pp. 31-52). Springer.
Nowak, D. J., Crane, D. E., & Stevens, J. C. (2010). Air pollution removal by urban trees and shrubs in the United States. **Urban Forestry & Urban Greening, 4**(3-4), 115-123.
Ulrich, R. S. (1984). View through a window may influence recovery from surgery. **Science, 224**(4647), 420-421.
Wolf, K. L. (2005). Business district streetscapes, trees, and consumer response. **Journal of Forestry, 103**(8), 396-400.
Näytä lisää