Kaupunkien kuumeneminen vaatii uusia keinoja lisätä latvuspeittävyyttä

YLE uutisoi kesäkuussa 2026, että Tampere on Suomen kuumin suuri kaupunki. Helteillä pintalämpötilat nousevat itäisessä keskustassa yli 40 asteeseen, ja lämpötila voi olla siellä jopa neljä astetta korkeampi kuin ympäröivillä alueilla. Yle nosti esiin ilmiön, joka koskettaa yhä useampaa kaupunkia lämpenevässä ilmastossa. Kaupungin lämpösaarekkeet syntyvät sinne, missä asfalttia ja betonia on paljon ja vihreää vähän.

Ratkaisu kuulostaa yksinkertaiselta. Enemmän puita, enemmän varjoa, enemmän latvuspeittoa. Tutkijoiden esiin nostama 3-30-300-periaate tiivistää tavoitteen hyvin. Jokaisen kodin ikkunasta tulisi näkyä kolme puuta, kaupunginosan latvuspeittävyyden tulisi olla 30 prosenttia ja laadukkaan viheralueen tulisi löytyä 300 metrin säteeltä.

Käytännössä tavoitteen saavuttaminen tyssää tilan puutteeseen. Tiiviisti rakennetussa keskustassa isoille puille ei yksinkertaisesti ole sijaa, ja uusien taimien latvuspeiton kasvu vie vuosikymmeniä. Maahan juurtuva puu voi elää satoja vuosia ja tuottaa varjoa sukupolville, mutta sen vaikutusta joudutaan odottamaan pitkään. Kun helteet ovat täällä jo nyt, herää kysymys siitä, miten jo valmiiksi rakennettua kaupunkia voidaan viilentää heti.

Vihreyttä kaupungin pinnoille

Yksi vaihtoehto löytyy rakenteista sekä pinnoista, jotka ovat kaupungissa jo olemassa mutta usein tyhjinä. Seinät, katot, kansipihat, ratikkapysäkit ja muut rakenteet tarjoavat kasvillisuudelle tilaa silloinkin, kun katutasossa sitä ei ole. Viherseinät ja kansipihojen istutukset tuovat varjoa, tarjoavat pölyttäjille suojaa ja ravintoa sekä viilentävät ympäristöään nopeammin kuin vasta istutetut taimet.

Turun Tiedepuistoon rakennettiin viime keväänä Suomen suurin hulevettä hyödyntävä ulkoviherseinä (Lue juttu Turun Sanomista). Seinä on noin 34 metriä leveä, korkeimmasta kohdastaan 16 metriä korkea ja pinta-alaltaan yli 400 neliötä. Kastelu hoituu pelkällä hulevedellä yrityksen kehittämällä tekniikalla, ja seinän viilentävää vaikutusta myös tutkitaan.

InnoGreen on kehittänyt kaupunkiympäristöön sopivia modulaarisia viherkalusteita, jotka tarjoavat varjon lisäksi hengähdyspaikan sekä tukevat kaupunkitilan yhteisöllisyyttä. Lahdessa toteutettiin kesällä 2024 Lanuaukiolle miniterveysmetsä viherkalusteiden avulla. Istutuksia, istuimia ja kasveja aseteltiin niin, että keskelle kivettyä kävelykatuaukiota syntyi paikka pysähtyä ja nauttia luonnosta. Metsämäinen tila nousi keskelle kaupunkia ilman että katua tarvitsi avata.

Seuraava askel on siirrettävä minimetsä

Kaupungin viilentäminen ei ratkea yhdellä keinolla. Kaupunkeihin tarvitaan edelleen maahan juurtuvia puita ja monikerroksisia viheralueita. Jo rakennetuihin kaupunginosiin voidaan lisäksi tuoda vihreyttä innovatiivisilla ratkaisuilla.

Juuri nyt InnoGreenillä kehitetään tuotetta, joka toisi konkreettisesti pienen palan metsää kaupunkiin. Parhaillaan liikuteltavaan minimetsään etsitään riittävän vahvaa ja kestävää materiaalia, jonka päälle voidaan rakentaa rikas metsäpohja. Ajatuksena on kokonaisuus, joka voisi sisältää luonnon monimuotoisuutta tukevaa lahopuuta, pintakasvillisuutta ja jopa viisimetrisiä puita, jotka lisäisivät kaivattua latvuspeittävyyttä kaupungissa.

Mikäli tuotekehitys onnistuu tavoitteessaan, puita sisältäviä minimetsiä voitaisiin tuoda melkein minne tahansa kuorma-autolla ja nosturilla. Samalla ne tukisivat sekä kaupunkiluonnon monimuotoisuutta että ihmisten luontokontaktia.