Suomen suurin ulkoviherseinä ensimmäisen kesän jälkeen

Viherseinään kokeiltiin runsaasti eri lajeja

Vaikka viherseinän kasvit nousivat korkeuksiin vasta toukokuussa, itse kasvit istutettiin kasvualtaisiin jo syksyllä 2024. Aikainen istutus mahdollisti kasvien kunnollisen juurtumisen ennen asennusta ja keväällä kasvu käynnistyi nopeasti. Viherseinä muuttui kesän mittaan vehreämmäksi viikko viikolta. Köynnöksissä muutos on ollut erityisen näkyvä. Keväällä alle puolimetriset kärhöt ja köynnöskuusamat ovat venyneet jo useiden metrien mittaisiksi ja levittäytyvät nyt rakenteita pitkin.

Kasvilajien menestymistä on seurattu tarkasti. Pensaslajit, kuten euroopanpähkinäpensas ja heisiangervot, ovat viihtyneet hyvin, ja köynnökset ovat yllättäneet voimakkaalla kasvullaan. Kaikki kasvit eivät kuitenkaan olleet seinälle sopivia, ja esimerkiksi tornionjokilaaksonruusu ei kestänyt talvea. Epäsopiviksi todettuja lajeja on vaihdettu paremmin seinän olosuhteisiin sopeutuviin vaihtoehtoihin.

Kesän aikana testattiin myös kastelujärjestelmän toimivuus. Seinän kastelussa käytetään täysin paikallisesti kerättyä hulevettä. Runsaiden sateiden aikaan vettä kerätään säiliöihin, jotta kasvit saavat vettä myös kuivina kausina. Heinäkuun hellejakso koetteli kasveja, mutta kastelu toimi suunnitellusti ja kasvillisuus säilyi elinvoimaisena.

"Oli rohkaisevaa huomata, että järjestelmä toimi hyvin myös poikkeuksellisen kuumana kesänä. Tämä kertoo siitä, että luontopohjaisilla ratkaisuilla voidaan tehdä toimivia rakenteita kaupunkiympäristöön," sanoo Amanda Tala InnoGreenin pihatiimistä.

Huoltoa kauden mukaisesti

Viherseinä on kerännyt ohikulkijoilta runsaasti huomiota. Yleinen reaktio on hämmästys siitä, että kasvit ovat aitoja ja pysyvät paikoillaan ympäri vuoden. Vastaavaa seinää ei ole aiemmin toteutettu Suomessa, joten niin kasveissa kuin rakenteessakin riittää ihmeteltävää.

Koska kyse on elävästä kasvillisuudesta, myös ammattitaitoinen huolto on tärkeä osa kokonaisuutta. Seinän kasvuympäristö on erilainen kuin maassa, joten kasvien tarkkailu muodostui keskeiseksi heti ensimmäisestä kaudesta alkaen. Osa kasveista todettiin nopeasti epäsopiviksi ja ne vaihdettiin uusiin, paremmin olosuhteisiin sopiviin lajeihin. Kun sopivat lajit olivat löytyneet, huollon painopiste siirtyi kasvien kasvun hallintaan.

Huollon aikana kasveja ohjataan ja tarvittaessa rajoitetaan, jotta seinä saa kasvaa luonnollisesti ja dynaamisesti. Leikkaukset sekä kitkettävät tai rajattavat kasvilajit arvioidaan aina tilannekohtaisesti, jotta seinä olisi runsas ja tasapainoisesti kasvava. Huoltotyö tehdään 2–4 viikon välein nostimella, joka vie puutarhurit korkeimmillaan 16 metrin korkeuteen. Kokonaisuutena huolto ja kastelujärjestelmä ovat toimineet vaivattomasti, eikä suuria ongelmia ole ilmennyt.

Syksyn edetessä kastelujärjestelmä ajetaan hallitusti alas ja kasvit valmistautuvat talveen. Perennojen ja pensaiden siemenet ja marjat tarjoavat ravintoa linnuille, ja lehdettömät muodot antavat seinälle oman talvisen ilmeensä.

"Seinän huolto on ollut uudenlaista ja opettavaista. On hienoa nähdä, miten se muuttuu ja elää vuodenajan mukana," sanoo Amanda Tala.

Hänen mukaansa keväällä kiinnostaa eniten, miten kasvit ovat selvinneet talvesta. "Kasvillisuus inventoidaan ja havainnot kirjataan ylös. Kun kasvit ovat juurtuneet kunnolla ja sopeutuneet kasvupaikkaansa, odotamme ensi kesänä entistä vihreämpää ja runsaampaa seinää."

Lue lisää Vertical Gardenista täältä.

Mukana projektissa ovat InnoGreenin ja Turun Teknologiakiinteistöjen lisäksi arkkitehti Joonas Parviainen ja Studio MANA, rakennesuunnittelija Asko Keronen, LVI-suunnittelija Tero Lind ja TopCon Oy ja Rakennustoimisto Lundén Oy.