Viherratkaisujen taustalla pitkä tutkimus- ja kehitystyö
Vuoden 2020 aikana Espoon Keraan rakennettiin kaupunkikeidas, jossa kokeiltiin kaupunkiasumista uudistavia viherratkaisuja. Kaupunkikeitaalla yhdistyivät tieteellinen tutkimus ja asukkaiden osallistaminen. Tuloksena rakentui kaunis tila kaupunkiviljelylle ja tutkimus- ja kehitystyötä varten saatiin arvokasta tietoa. Mitä kaupunkikeitaalla oikein testattiin?
Kesäkuussa Keran halleilla kävi kuhina, kun S-ryhmän tontilla aloitettiin kaupunkiasumista uudistavien viherratkaisujen testaaminen. Tavoitteena oli löytää uusia tapoja viljellä kaupunkiympräistössä sekä testata, miten viherratkaisujen avulla voidaan hallita hulevettä. Halleille rakennettiin kaupunkiviljelyrakenteiden koeajoa varten eri tavoin toteutettuja viljelypalstoja sekä useampi ulkoviherseinä, joiden avulla kaupunkilaiset pystyivät kasvattamaan todellista lähiruokaa. Kaupunkikeitaan oheen pystytetyillä kasvilavoilla puolestaan pyrittin selvittämään, miten viherratkaisut ja huleveden suodattaminen voitaisiin yhdistää mahdollisimman tehokkaasti.
Tutkimus viherratkaisujen takana
Huolellinen pohjatyö on tärkeä osa uusien viherratkaisujen luomista. Keran kaltaisten käytännön kokeilujen merkitys on suuri, kun tavoitteena on innovoida laajaan käyttöön soveltuva ratkaisu. Kerassa kasvilaatikoihin simuloitiin erilaisia variaatioita ulkokasviseinien moduuleista, joiden avulla testattiin, miten eri tekijät vaikuttavat rakenteen läpi ohjatun huleveden määrään ja laatuun.
Tutkimuksesta selvinneitä tuloksia hyödynnetään InnoGreenin tuotekehityksessä. ”Tulokset auttavat meitä kehittämään tuotteitamme niin, että ne aidosti edistävät kestävää elämäntapaa ja palvelevat kaupunkilaisten tarpeita”, sanoo Mikko Sonninen, Tutkimus- ja kehitystiimin vetäjä. Parhaillaan suunnitteilla on erityinen hulevettä hyödyntävä viherrakenne, joka uudistaa kaupunkisuunnittelua ekologisesti ja taloudellisesti kestävämpään suuntaan.
”Tutkimuspaikan kokeilut ovat tulevaisuuden kaupunkiympäristön kannalta kiinnostavia.”
Kohti tulevaisuuden kaupunkiympäristöä
Yhteisöllistä vertikaaliviljelyä -projektin yhteistyökumppanin Espoon kaupungin kannalta korostuvat projektin sosiaaliset ja ekologiset hyödyt, mutta tutkimustyön tulokset herättävät mielenkiintoa myös kaupungin puolella.
”Tutkimuspaikan kokeilut ovat tulevaisuuden kaupunkiympäristön kannalta kiinnostavia. Esimerkiksi hulevettä hyödyntävillä ulkoviherseinillä on potentiaalia taloyhtiöitä ajatellen”, toteaa Espoon kaupungin kestävän kehityksen asiantuntija Mia Johansson.
Lue myös
Viherkasvi on mahdollisesti paras työkaverisi
Vietämme suuren osan valveillaoloajastamme töissä. Työympäristö vaikuttaa siihen, miten miellyttävältä tila tuntuu, miten hyvin työskentely sujuu ja kuinka yleisesti voimme. Vihersisustus on investointi ihmisten ja yrityksen tulevaisuuteen, mutta vastuullisten valintojen kautta se voi olla myös investointi ilmastoomme. Viherkasvi on kuin hyvä ystävä, jonka seurassa stressitasot laskevat, mieli kirkastuu ja on vain yksinkertaisesti kiva olla.
Ulkoviherseinät tiivistyvien kaupunkien ratkaisuna
Suomalaiset kaupungit tiivistyvät, ja samalla tarve lisätä vihreyttä, tukea luonnon monimuotoisuutta ja löytää kestäviä ratkaisuja kasvaa. Kun maapinta-alaa ei ole rajattomasti käytettävissä, katse kääntyy rakennusten julkisivuihin. Ulkoviherseinät tarjoavat mahdollisuuden tuoda vihreyttä sinne, missä perinteiselle viherrakentamiselle ei ole tilaa.
Viihtyisyyttä, brändiarvoa ja tuottavuutta – viherseinän todellinen hyöty
Viherseinät ovat vakiintuneet osaksi modernia tilasuunnittelua. Ne vahvistavat tilan tunnelmaa, ylläpitävät luontoyhteyttä, parantavat käyttäjäkokemusta ja vaikuttavat suoraan siihen, miten ihmiset viihtyvät ja toimivat eri ympäristöissä. Kun viherseinä suunnitellaan tilan olosuhteiden ja käyttötarkoituksen mukaan, se tukee työn sujuvuutta, asiakaskokemusta ja tilan vetovoimaa jokaisena päivänä.