Mitä on ammattimainen viherkasvihuolto?

Moni ajattelee, että viherkasvien hoito tarkoittaa vain kastelua silloin tällöin, mutta todellisuudessa hyvinvoivat kasvit vaativat jatkuvaa seurantaa ja asiantuntevaa hoitoa.

Ammattimainen viherkasvihuolto on kokonaisvaltainen palvelu, joka sisältää:

1. Säännöllisen hoidon: Kastelu, lannoitus, kasvien puhdistaminen ja siistiminen, tarvittaessa kasvien leikkaaminen ja kasvualustan lisäys.
2. Kasvien ympäristön analysoinnin: Varmistetaan, että kasvit saavat oikean määrän valoa, kosteutta ja lämpöä.
3. Tuholaistorjunnan: Mekaanisen lisäksi vaihtoehtoina kemiallinen tai biologinen torjunta tai näiden yhdistelmä eli integroitu kasvinsuojelu.
4. Kasvien terveydentilan seurannan: Ammattilaiset tunnistavat ja ennaltaehkäisevät kasvien hyvinvointiin liittyvät ongelmat ennen kuin ne kehittyvät vakaviksi.

Miksi ammattimainen kasvihuolto on tärkeää?

Ilman säännöllistä ja asiantuntevaa hoitoa viherkasvit voivat kärsiä stressistä, kuivumisesta tai tuholaisista. Ongelmia voidaan sekä torjua että korjata, mutta avaimena on niiden tunnistaminen ja hoitaminen ajoissa. Pitkään jatkuessa viherkasvien ongelmat voivat johtaa siihen, että kasvi tartuttaa tuholaisia muihin tilan kasveihin, tehden lopulta arvokkaasta vihersisustuksesta roskiskamaa.

Ammattimainen viherkasvihuolto varmistaa, että kasvit voivat hyvin ja säilyvät kauniina vuodesta toiseen. Pitkäikäiset ja hyvin hoidetut kasvit vähentävät uusien hankintojen tarvetta, mikä säästää sekä kustannuksia että ympäristöä.

Vuodenaikojen vaikutus kasvihuoltoon

Kasvit reagoivat ympäristönsä muutoksiin aivan kuten mekin. Talvella lyhyemmät päivät ja kuiva sisäilma vaikuttavat niiden kasvuun, kun taas kesällä korkeat lämpötilat ja lisääntynyt valo voivat muuttaa niiden veden- ja ravinteiden tarvetta. Ammattimainen kasvihuolto mukautuu vuodenaikojen mukaan, varmistaen, että kasvit saavat juuri oikeanlaista hoitoa.

1. Talvella kasvit saavat vähemmän luonnonvaloa, joten niitä saatetaan siirtää valoisampaan paikkaan. Lisäämme myös tarvittaessa kasvivaloja. Riippuen ilman kuivuudesta ja lämmityksestä, saattaa kasvi juoda enemmän tai vähemmän vettä. Ammattimainen huoltaja oppii kyllä tunnistamaan huoltamiensa kasvien tarpeet.
2. Keväällä kasvit lähtevät uuteen kasvuun, jolloin lannoitusta lisätään ja tarvittaessa kasveja leikataan, jotta ne tuuhentuvat alkavan kasvukauden aikana.
3. Kesällä kasvien vedentarve tyypillisesti kasvaa, joten kastelutiheyttä tai -määrää lisätään.
4. Syksyllä on tärkeää valmistella kasvit talvikauteen esimerkiksi vähentämällä lannoitusta ja mukauttamalla hoitoa asteittain pimeää vuodenaikaa kohti.

Biologinen torjunta on luonnollinen tapa suojella kasveja

Biologinen torjunta on ympäristöystävällinen torjuntamenetelmä, jossa hyödynnetään kemikaalien sijaan tuholaisten luonnollisia vihollisia. Harsokorennon toukat, leppäkertut ja loispistiäiset ovat tehokkaita apureita esimerkiksi kirvojen ja kilpikirvojen torjunnassa.

"Kun huomaamme tuholaisongelman, meidän on valittava, käytämmekö kemiallista vai biologista torjuntaa. Molempia ei voi yhdistää samaan aikaan, koska kemikaalit tappavat myös hyödylliset hyönteiset", kertoo InnoGreenin viherkasvihuoltaja Andrés Pérez.

Kemiallisessa torjunnassa voidaan tarvittaessa käyttää vain sisätiloihin hyväksyttyjä, luonnonmukaisia aineita, kuten pyretriinejä ja pyretroideja. Osa ihmisistä voi kuitenkin olla niille allergisia tai suosia muuten biologista torjuntaa. Myös me InnoGreenilla suosimme biologista torjuntaa ja kehitämme palveluamme siihen suuntaan.

Sisäkasveissa yleisimmät tuholaiset ovat ripsiäiset, kilpikirvat, villakilpikirvat ja vihannespunkit. "Ripsiäisiä torjutaan petopunkeilla, jotka vapautuvat pusseista ja etsivät tuholaisia kasvien lehdiltä. Kilpikirvojen torjunnassa käytämme leppäkerttuja, jotka syövät niitä tehokkaasti", Andrés selventää.

Biologinen torjunta toimii erityisen hyvin suurissa viherseinissä ja sisätilojen puissa, joissa kemiallinen torjunta on hankalaa. Se on myös ainoa vaihtoehto, jos halutaan välttää kemikaaleja sisätiloissa.

"Kun käytetään biologista torjuntaa, on hyvä tiedostaa, että hyödylliset hyönteiset, kuten leppäkertut ja harsokorennot, voivat liikkua myös ympäristössä. Mutta ne eivät aiheuta haittaa, vaan päinvastoin, ne tekevät työtään kasvien hyvinvoinnin eteen", Andrés kertoo.

Biologinen torjunta auttaa pitämään tuholaiset kurissa, mutta se ei poista niitä kokonaan yhdellä levityskerralla. Tuholaisten täydellinen hävittäminen vaatii useamman kerran jolloin hyötyeliöitä vapautetaan kasvustoon.

Kasvit altistuvat ajoittain uusille tuholaisille, kuten ihmiset sairauksille. Paras tapa varmistaa kasvien hyvinvointi on yhdistää ennaltaehkäisy, säännöllinen huolto ja kestävä torjunta. Kun tuholaisten määrä pysyy hallinnassa luonnollisin keinoin, kasvit voivat kasvaa vahvoina ilman ylimääräistä stressiä.

Tämä menetelmä tukee myös kestävän kehityksen tavoitteita vähentämällä torjunta-aineiden käyttöä ja suojelemalla ympäröivää luontoa. InnoGreenin viherkasvihuolto yhdistää asiantuntemuksen ja kestävät menetelmät, jotka takaavat kasvien hyvinvoinnin vuodesta toiseen.