Vehreät ratikkapysäkit tukevat pölyttäjähyönteisten monimuotoisuutta
InnoGreen rakensi Helsinkiin kaksi Vehreää ratikkapysäkkiä kesällä 2024 osana PilotGreen-hanketta. Pihatiimissä työskentelevä Amanda Tala kiinnostui näiden pienten, kasvipeitteisten rakenteiden kyvystä tukea kaupunkiluonnon monimuotoisuutta, ja toteutti aiheesta opinnäytetyönsä.
Kaupunkibiodiversiteetti ja sen vahvistaminen ovat aina kiehtoneet Amanda Talaa. Amanda on InnoGreenin pihahuollon työntekijä, joka opiskelee työn ohella rakennetun ympäristön ammattilaiseksi.
“Minua inspiroi kaupunkiympäristön muovaaminen niin, että se tukee monilajista hyvinvointia. Kasvein verhotut ratikkapysäkit voivat lisätä useiden lajien elinmahdollisuuksia, joten innostuin niiden tutkimisesta”, Amanda kertoo.
Pölyttäjät kertovat luonnon tilasta
Amandan opinnäytetyö tarkastelee Vehreiden ratikkapysäkkien kykyä edistää kaupunkiluonnon monimuotoisuutta. Tutkimus toteutettiin pölyttäjälaskennalla, eli tarkastelemalla pysäkeillä vierailevien pölyttäjähyönteisten määrää ja lajien kirjoa verrattuna läheisiin niittyalueisiin.
Pölyttäjähyönteiset ovat kuvaava mittari luonnon monimuotoisuudelle, koska ne reagoivat herkästi ympäristön tilassa tapahtuviin muutoksiin, ja niillä on kriittinen rooli maanpäällisissä ekosysteemeissä. “Yli 90% maalla kukkivista kasveista nojaa hyönteispölytykseen, joten pölyttäjähyönteisten hyvinvointi heijastuu suoraan ekosysteemien hyvinvointiin”, Amanda tarkentaa.
Viherrakenteita seiniin ja katoille
Opinnäytetyön tulokset osoittavat, että Vehreän ratikkapysäkin kaltaisilla rakenteilla voi olla tärkeä rooli kaupunkibiodiversiteetin vahvistamisessa. Pölyttäjähyönteiset löysivät rakenteen nopeasti, ja niiden määrä kasvoi joka laskentakerralla. Pysäkki oli erityisesti kukkakärpästen ja erilaisten mesipistiäisten suosiossa.
“Pölyttäjähyönteisten aktiivisuus viestii siitä, että kaupunkiympäristössä on tilaa ja tarvetta tämänkaltaisille rakenteille. Vaikka pysäkit ovat kooltaan pieniä, ne voivat tarjota pölyttäjille ja muille hyönteisille ravintoa ja tärkeän levähdyspaikan”, Amanda kertoo.
Amanda toivoo, että Vehreän ratikkapysäkin kaltaiset ratkaisut saisivat lisää huomiota sekä tutkimuksissa että kaupunkisuunnittelussa. “Esimerkiksi kaupunkien seinät ja katot voitaisiin valjastaa viherrakenteille, jotka edistävät luonnon monimuotoisuutta. Tutkimalla niiden roolia osana laajempaa viherverkostoa voisimme myös oppia lisää kaupunkien kestävyydestä”, hän kannustaa.
PilotGreen-hankkeessa (1/2023-12/2025) lisätään vehreyttä ja viihtyisyyttä kaupunkeihin kokeilemalla ja skaalaamalla uudenlaisia vihreän infrastruktuurin ratkaisuja yhdessä yritysten, kaupunkien ja kaupunkilaisten kanssa. Hanketta koordinoi Forum Virium Helsinki, ja hankekumppaneina toimivat mm. Metropolia Ammattikorkeakoulu sekä LAB-ammattikorkeakoulu. Hanke saa rahoitusta Euroopan aluekehitysrahastosta.
Lue myös
Haemme nyt Myyntiassistenttia Espooseen
InnoGreen etsii nyt myynnillistä asiakaspalveluosaajaa vakituiseen ja kokoaikaiseen työsuhteeseen.
Tulevaisuuden kasviseinä rakennetaan purkumateriaaleista
Kesällä 2025 pilotoitu Biodiversiteettiseinäke hyödyntää rakennuksista purettuja julkisivupaneeleja ja työmaalta pelastettua maa-ainesta.
Kun halvin ei ole halvin – miten valita vihersisustus ja kasvihuolto kestävämmin
Vihersisustuksen hankinta voi äkkiseltään vaikuttaa helpolta hommalta. Mitkä kasvit valitaan ja mihin ne sijoitetaan? Mistä saamme kasvit halvalla? Halvin hinta voi houkuttaa, ja kilpailuttaminen onkin kannattavaa. Kun vihersisustusta tarkastellaan pitkän aikavälin investointina, voi halvin toteutus ja huolto tuoda yllättäviä lisäkustannuksia. Nyt kerromme, mistä laadukkaan ja kestävän vihersisustuksen hinta koostuu.