InnoGreen rakensi Helsinkiin kaksi Vehreää ratikkapysäkkiä kesällä 2024 osana PilotGreen-hanketta. Pihatiimissä työskentelevä Amanda Tala kiinnostui näiden pienten, kasvipeitteisten rakenteiden kyvystä tukea kaupunkiluonnon monimuotoisuutta, ja toteutti aiheesta opinnäytetyönsä.
Kaupunkibiodiversiteetti ja sen vahvistaminen ovat aina kiehtoneet Amanda Talaa. Amanda on InnoGreenin pihahuollon työntekijä, joka opiskelee työn ohella rakennetun ympäristön ammattilaiseksi.
“Minua inspiroi kaupunkiympäristön muovaaminen niin, että se tukee monilajista hyvinvointia. Kasvein verhotut ratikkapysäkit voivat lisätä useiden lajien elinmahdollisuuksia, joten innostuin niiden tutkimisesta”, Amanda kertoo.
Pölyttäjät kertovat luonnon tilasta
Amandan opinnäytetyö tarkastelee Vehreiden ratikkapysäkkien kykyä edistää kaupunkiluonnon monimuotoisuutta. Tutkimus toteutettiin pölyttäjälaskennalla, eli tarkastelemalla pysäkeillä vierailevien pölyttäjähyönteisten määrää ja lajien kirjoa verrattuna läheisiin niittyalueisiin.
Pölyttäjähyönteiset ovat kuvaava mittari luonnon monimuotoisuudelle, koska ne reagoivat herkästi ympäristön tilassa tapahtuviin muutoksiin, ja niillä on kriittinen rooli maanpäällisissä ekosysteemeissä. “Yli 90% maalla kukkivista kasveista nojaa hyönteispölytykseen, joten pölyttäjähyönteisten hyvinvointi heijastuu suoraan ekosysteemien hyvinvointiin”, Amanda tarkentaa.
Viherrakenteita seiniin ja katoille
Opinnäytetyön tulokset osoittavat, että Vehreän ratikkapysäkin kaltaisilla rakenteilla voi olla tärkeä rooli kaupunkibiodiversiteetin vahvistamisessa. Pölyttäjähyönteiset löysivät rakenteen nopeasti, ja niiden määrä kasvoi joka laskentakerralla. Pysäkki oli erityisesti kukkakärpästen ja erilaisten mesipistiäisten suosiossa.
“Pölyttäjähyönteisten aktiivisuus viestii siitä, että kaupunkiympäristössä on tilaa ja tarvetta tämänkaltaisille rakenteille. Vaikka pysäkit ovat kooltaan pieniä, ne voivat tarjota pölyttäjille ja muille hyönteisille ravintoa ja tärkeän levähdyspaikan”, Amanda kertoo.
Amanda toivoo, että Vehreän ratikkapysäkin kaltaiset ratkaisut saisivat lisää huomiota sekä tutkimuksissa että kaupunkisuunnittelussa. “Esimerkiksi kaupunkien seinät ja katot voitaisiin valjastaa viherrakenteille, jotka edistävät luonnon monimuotoisuutta. Tutkimalla niiden roolia osana laajempaa viherverkostoa voisimme myös oppia lisää kaupunkien kestävyydestä”, hän kannustaa.
PilotGreen-hankkeessa (1/2023-12/2025) lisätään vehreyttä ja viihtyisyyttä kaupunkeihin kokeilemalla ja skaalaamalla uudenlaisia vihreän infrastruktuurin ratkaisuja yhdessä yritysten, kaupunkien ja kaupunkilaisten kanssa. Hanketta koordinoi Forum Virium Helsinki, ja hankekumppaneina toimivat mm. Metropolia Ammattikorkeakoulu sekä LAB-ammattikorkeakoulu. Hanke saa rahoitusta Euroopan aluekehitysrahastosta.
The Circular Green Wall, piloted during summer 2025, utilizes deconstructed facade panels and soil rescued from construction sites.
How to choose green interior solutions and plant care more sustainably? At first glance, choosing indoor greenery might seem straightforward. Which plants should we pick, and where should we place them? And where can we get them at the lowest cost? A low price can be tempting, and comparing quotes is always worthwhile. But when an interior green solution is viewed as a long-term investment, the cheapest option can quickly generate unexpected costs. Here’s what truly goes into the price of high-quality, sustainable green interiors.
In the spring of 2025, Finland’s largest outdoor green wall was completed on the façade of Turun Teknologiakiinteistöt’s property in Turku. The 16-meter-high vertical garden is the first in the country to utilize stormwater for irrigation. It has attracted attention for both its impressive scale and innovative technology. But how are the wall, its plants, and its irrigation system doing after their first growing season?