Itämerihaasteessa tutkitaan, voiko viherseinä estää mikromuovin kulkeutumista vesistöihin
Suomen suurin yksittäinen mikromuovin lähde on tieliikenne, joka jo pelkästä ajoneuvojen renkaiden kulumisesta tuottaa vuosittain 5000–10 000 tonnia mikromuovipäästöjä. Mikromuovia kulkeutuu Itämereen huleveden, eli viemäreihin johdettavan sade- ja sulamisveden mukana. Viemäristön kautta mikromuovi päätyy lopulta kuormittamaan vesistöjä, kuten Itämerta. Kesällä alkavassa testauksessa tutkimme ulkoviherseinän toimivuutta mikromuovin keräämisessä hulevedestä. Testaus on osa Helsingin ja Turun kaupunkien yhdessä koordinoimaa Itämerihaastetta.
Helsingissä toteutettava pilottiprojekti aloitetaan kesällä ja se jatkuu loka-marraskuuhun asti. Hankkeen tavoitteena on selvittää, voidaanko viherseinien avulla kerätä hulevedessä esiintyvää mikromuovia talteen ja estää sen päätymistä vesistöihin. Pilottiprojektin ajaksi pystytetään ulkoviherseinä, joka on kehitetty erityisesti tätä projektia varten. Viherseinän kasvit eivät itsessään ime mikromuovia, vaan viherseinän kasvualustan odotetaan siivilöivän mikromuovin hulevedestä. Projektin aikana tutkitaan, kuinka paljon mikromuovia viherseinän kasvualusta pystyy keräämään ja millainen kasvualusta toimii tähän parhaiten.
”Yksinkertaisesti sanottuna tutkimme miten viherratkaisut voivat napata talteen tämän muuten vesistöihin pääsevän mikromuovin”, kertoo InnoGreenin perustajaosakas Mikko Sonninen.
Mikäli projektin tulokset osoittavat, että viherseinä on tehokas tapa kerätä mikromuovia, menetelmää voisi tulevaisuudessa hyödyntää esimerkiksi runsaasti liikennöityjen väylien varrella. Mikromuovia sisältävä hulevesi olisi mahdollista ohjata viemäreiden sijasta viherseinien hulevesirakenteeseen, jolloin mikromuovi ei pääsisi kulkeutumaan vesistöihin.
”Olemme erittäin innoissamme hankkeesta ja olemme kiinnostuneita vihreän infran mahdollisuuksista mikromuovin osalta. Viherseinät ja muut vihreät rakenteet voivat parhaimmillaan tarjota hulevesien käsittelyn lisäksi myös paljon muita ekosysteemipalveluita, ja uskomme että koko potentiaalia ei ole vielä tutkittu. Näemme että tulevaisuudessa vihreä infra voi olla paras ratkaisu moniin kaupunkikehityksen mukanaan tuomiin haasteisiin”, Mikko kertoo.
Ulkoviherseinätestauksemme on osa Helsingin ja Turun kaupunkien yhdessä koordinoiman Itämerihaasteen nopeita kokeiluja. Näillä kokeiluilla etsitään uusia innovatiivisia tapoja Helsingin edustan merialueen ja saariston suojelemiseksi muoviroskalta.
Read also
Future’s green wall composes of recycled materials
The Circular Green Wall, piloted during summer 2025, utilizes deconstructed facade panels and soil rescued from construction sites.
When the Cheapest Option Is Actually Not the Cheapest
How to choose green interior solutions and plant care more sustainably? At first glance, choosing indoor greenery might seem straightforward. Which plants should we pick, and where should we place them? And where can we get them at the lowest cost? A low price can be tempting, and comparing quotes is always worthwhile. But when an interior green solution is viewed as a long-term investment, the cheapest option can quickly generate unexpected costs. Here’s what truly goes into the price of high-quality, sustainable green interiors.
Finland’s Largest Outdoor Green Wall: Reflections After the First Summer
In the spring of 2025, Finland’s largest outdoor green wall was completed on the façade of Turun Teknologiakiinteistöt’s property in Turku. The 16-meter-high vertical garden is the first in the country to utilize stormwater for irrigation. It has attracted attention for both its impressive scale and innovative technology. But how are the wall, its plants, and its irrigation system doing after their first growing season?