Sivustollamme käytetään evästeitä (cookies). Analysoimme evästeiden avulla kerättyjä kävijätilastoja ja tietoja voidaan käyttää mainonnan kohdentamiseen muilla sivustoilla.
Voit halutessasi myös kieltää seurannan ja evästeiden käytön. Lisätietoja
Helsingin Sanomien uutisoima THL:n ja Luken selvitys on jälleen osoittanut, että luonnon terveyshyödyt ovat kiistattomat: luonto vähentää stressiä, parantaa mielialaa ja tukee sekä fyysistä että henkistä hyvinvointia. Viheralueita kaivataan nyt erityisesti tiiviisti rakennettuihin kaupunkeihin, joissa betonin keskellä asuvat kaupunkilaiset ovat vaarassa jäädä ilman luonnon tuomaa hyvinvointia. Emme voi odottaa uusien viheralueiden kaavoittamista, vaan ratkaisuja tarvitaan nyt.
Uusien viheralueiden luominen keskelle jo rakennettua kaupunkia on kuitenkin haastavaa ja kallista. Samaan aikaan myöskään uudet asuinalueet eivät vastaa toiveita, vaan niitä kritisoidaan kolkkoudesta ja vehreyttä kaivataan laajalti lisää (HS). Emme voi jäädä odottamaan vuosia kestävien kaavoitus- ja rakennushankkeiden valmistumista. Tarvitsemme innovatiivisia ja nopeampia keinoja tuoda vihreyttä kaupunkitilaan jo nyt, jotta voimme tukea sekä ihmisten hyvinvointia että huonossa tilassa olevaa kaupunkibiodiversiteettiä.
Uudenlaiset vihreyden innovaatiot, kuten viherkalusteet, -seinät ja -katot, tuovat luonnon kaupunkilaisten ulottuville.
Viherkatot ja -seinät tarjoavat monipuolisia hyötyjä kaupunkiluonnolle sen lisäksi, että ne lisäävät viihtyisyyttä merkittävästi. Usein esitetty väite, ettei kattoja tai kansipihoja voida vihertää niiden kantokyvyn vuoksi, ei enää pidä paikkaansa. Viherkattojen ja -seinien avulla voidaan hallita myös hulevesiä, tehden vehreydestä entistä merkityksellisemmän osan kaupunkitilaa. Lisäksi innovatiiviset kokeilut, kuten Helsingissä olevat vihreät ratikkapysäkit, voivat tuoda vihreyden ja viileyden osaksi kaupunkiliikennettä ja työmatkalaisten arkea.
Kenties nopein keino lisätä vehreyttä joko väliaikaisesti tai pysyvästi on viherkalusteet. Viherkalusteilla voidaan luoda kutsuvia ja viihtyisiä kohtaamispaikkoja jo rakennettuun ympäristöön, kuten aukioille tai sisäpihoille. Kaupungissa on paljon alihyödynnettyjä tiloja, joissa viheralaa voisi kasvattaa viherkalustein. Uusilla asuinalueilla viherkalusteet voivat myös täydentää vielä kasvuvaiheessa olevaa pysyvää kasvillisuutta.
Viherkalusteilla on myös kaupunkiluontoa tukevia vaikutuksia. Ne tarjoavat pölyttäjille elintärkeää suojaa sekä ravintoa ja samalla ne toimivat luontokäytävinä yhdistäen kaupungin hajanaisia viheralueita. Vehreyden tuoma varjo ja viileys on arvokasta niin ihmisille kuin pieneliöillekin etenkin hellejaksoina, jotka ovat muuttumassa yhä yleisemmiksi ilmastonmuutoksen myötä.
Erinomainen esimerkki onnistuneesta viherkalusteratkaisusta on kesällä 2024 toteutettu Lahden miniterveysmetsä, joka sai positiivista palautetta asukastilaisuudessa. Miniterveysmetsän avulla haluttiin lisätä tietoisuutta terveysmetsästä sekä tuoda luonnon hyödyt kaupunkilaisten ulottuville. InnoGreen toteutti minimetsän hyödyntämällä Parklyn modulaarisia viherkalusteita sekä yhdistelemällä puita, pensaita, metsistä tuttuja pienempiä kasveja ja viherseiniä. Toteutus sai kritiikkiä ainoastaan väliaikaisuudestaan. Vihreydestä halutaan pysyvä osa kaupunkia, eikä Lahti ole tässä varmastikaan ainoa.
Oula Harjula
Kehitysjohtaja, InnoGreen
Päivi Raivio
Kaupunkimuotoilija, perustaja, Parkly