Sivustollamme käytetään evästeitä (cookies). Analysoimme evästeiden avulla kerättyjä kävijätilastoja ja tietoja voidaan käyttää mainonnan kohdentamiseen muilla sivustoilla.
Voit halutessasi myös kieltää seurannan ja evästeiden käytön. Lisätietoja
Kauppakeskusten katoille nousevat puistot ja kerrostaloja koristavat viherkatot herättävät ihastusta, ja yhä useampi on tietoinen luonnon positiivisista vaikutuksista hyvinvointiimme. Suunta on oikea, sillä tulevaisuuden kaupunki tarvitsee biofilista suunnittelua. Kyseessä on hyvinvoinnin välttämättömyys, jonka merkitys korostuu, mitä tiiviimmin rakennamme ja asumme.
Biofilia viittaa ihmisen tarpeeseen olla yhteydessä luontoon ja elämään sen eri muodoissa. Ihminen hakeutuu mielellään luonnon lähelle, eikä siis etsi suhdetta betoniin. Luonto saa meidät voimaan paremmin hetkessä sekä pidemmällä aikavälillä. Luonnon vetovoimasta huolimatta on ennustettu, että tulevaisuudessa jopa 75 % maailman väestöstä asuu kaupungeissa. Yhä tiheämpään rakentaminen ja maan arvon nousu osoittavat, että biofilisen suunnittelun tulee olla osana kaikkea kaupunkisuunnittelua sekä uudisrakentamista. Tilaa ei ole hukattavaksi.
Mitä biofilinen suunnittelu on?
Biofilisessa suunnittelussa on kyse luonnon terveysvaikutusten kokonaisvaltaisesta ymmärtämisestä ja hyödyntämisestä tilassa. Keskiössä ovat ihminen ja ihmiselle luontainen suhde luontoon. Jokainen rakennus- tai kehitysprojekti on mahdollisuus tehdä kestävämpää, hyvinvointia tukevaa suunnittelua. Biofilisessa suunnittelussa huomioidaan muun muassa sosiokulttuuriset odotukset ja normit, terveydelliset olosuhteet ja tilan käyttäjät sekä miten tila koetaan ja kauanko siellä vietetään aikaa.
Ei tarvitse lähteä kovinkaan kauas, kun pääsemme jo ihailemaan biofilisen suunnittelun tuloksia. Esimerkiksi Göteborgissa sijaitsevan Itäisen sairaalan psykiatrisen osaston biofilisella suunnittelulla on ollut vaikutus potilaiden sekä työntekijöiden hyvinvointiin, kertoo yhdysvaltalaisen asiantuntijayritys Terrapin Bright & Greenin tapaustutkimus.
Tapauksessa suunnittelijat haastoivat itseään kysyen, voiko arkkitehtuuri ja tilasuunnittelu lieventää potilaiden ja perheiden kärsimystä, nopeuttaa toipumista, sekä tukea hoidon tehokkuutta. Biofilia oli lähtökohtana tilasuunnittelussa, jossa huomioitiin muun muassa helppokulkuisuus ja tilojen säännönmukaisuus, jotka helpottavat muistamista ja vähentävät eksymisestä tai sen pelosta aiheutuvaa stressiä. Ikkunoista voi ihastella puutarhanäkymää ja avautuvat ikkunat tuovat tuulenvireen iholle sekä luonnon tuoksut ja äänet myös sisätiloihin. Jo pelkästään luontonäkymä alentaa verenpainetta ja sykettä sekä vaikuttaa onnellisuuteen.
Huomiota kiinnitettiin valoon sekä materiaaleiksi valittiin runsaasti puuta ja kiveä. Valo ja sen luonnollinen vaihtelu vaikuttaa muun muassa vuorokausirytmiin, unenlaatuun, aivojen serotoniinitasoon, masennukseen sekä aggressiivisuuteen.
Uuden tilan myötä lepositeiden ja lääkityksen käyttö psykiatrisella osastolla väheni huomattavasti. Lepositeiden käyttö aggressiivisissa tilanteissa väheni 63:sta tapauksesta 35:een, ja aggressiivisten tilanteiden rauhoittaminen lääkityksen avulla väheni 47:stä tapauksesta 30:een. Luvut osoittavat, että biofilisesti suunniteltu tila oli rauhoittanut potilaita merkittävästi.
Samankaltaista suunnittelua kaivataan lisää suomalaisiin koteihin, kouluihin, sairaaloihin, kauppoihin, puistoihin ja asuinalueille. Parhaimmillaan biofiliset ratkaisut tukevat useita hyvinvoinnin tavoitteita, kuten sairauksien ennaltaehkäisyä, kaupunkilaisten liikuntamäärien lisäämistä ja asuinalueen yhteisöllisyyttä. Suunnittelu on onnistunut, kun tuloksena on inspiroiva, elvyttävä, hyvinvointia tukeva tila, joka sopii toiminnoiltaan osaksi olemassa olevaa urbaania ekosysteemiä eli kaupunkia.